Kuparipannu kuumenee suomalaisille Kanarialla

Iskelmä-Baari, Ryysyranta, Kontulan Helmi, Mummola, Ässä, Karhu….Gran Canarialla lomailevilla suomalaisilla on vara valita mitä suomalaisille räätälöityyn baari- ja ravintolatarjontaan tulee.
Se, että suomalainen haluaa suomalaista myös Kanarialla, ei ole ilmiönä ainakaan hiipumassa.

– Moni hakee lomalta helppoutta. Ja sitä, että on juttuseuraa omalla kielellä, Kuparipannun yrittäjä Aki Korhonen kertoo.

Vuonna 1985 aloittanut Kuparipannu on Gran Canarian pitkäaikaisin suomalainen ruokaravintola – mutta tarjoaa Kuparipannu myös mahdollisuuden seurata suomalaisia tv-kanavia ja ravintolassa on suomenkielisiä seurapelejä ja lehtiä.

Toisen polven yrittäjä

Aki Korhonen jatkaa äitinsä ja isänsä työtä. Nämä ostivat jo aiemmin suomalaisomistuksessa olleen ravintolan 2000-luvun alkupuolella, jolloin Korhonen kävi vielä koulua. Suomessa tutkinnon hankittuaan myös Aki tuli perheyritykseen töihin.

– Äitini ei malta olla täysin eläkkeellä, vaan kyllä hän yhä lähes päivittäin keittiössä pyörii.

Korhonen on tyytyväinen siihen, että Kanariansaarilla vielä kymmenisen vuotta sitten vallinnut villi länsi -meininki on ohi – ja yrittäjyys on muuttunut sitä tietä stabiilimmaksi.

– Espanjan talouskriisi ja EU-lainsäädäntö muuttivat tilannetta niin, että verot on maksettava ja luvat haettava. Ennen riitti suurin piirtein se, että kävit hankkimassa pari viinitönikkää ja avasit ovet.

Tällä hetkellä pärjäämisedellyksiä lisää se, että moniin muihin etelän kohteisiin liitettävä terroriuhka on kääntänyt turistivirtoja Kanarialle.

Yhteistä Kanarian Suomi-ravintoloille on runsaus: Kontulan Helmessä pääsee jopa saunaan ja Mummolan katossa roikkuu myynnissä olevia villasukkia.

Kuparipannu kutsuu asiakkaita laajalla ruokalistalla: alkuruoaksi voi valita niin karjalanpiirakan munavoilla, Kanarian mojo-perunat kuin tapaslautasen espanjalaiseen tai pohjoiseen tyyliin.
”Pohjoisen tyylin” tapaslautaselta löytyy muun muassa rosvopaistia, friteerattuja lihapullia ja perunarieskaa.

Tänään ravintolassa on useita suomalaisseurueita illallisella huomattavasti aikaisemmin kuin paikalliset lähtevät ulos syömään – ja näin on yleensäkin.

– Emme me ole tottuneet syömään iltayhdeksältä, ennen auringonlaskua lämpimässä ulkoilmassa aterioiva, hieman iäkkäämpi seurue sanoo.

Kesät ovat Kuparipannulle kipupiste: vuokra on maksettava, vaikka ravintolaa ei kannata pitää auki. Aki Korhonen kertoo, että Kuparipannussa pyritäänkin kasvattamaan myös muunmaalaista asiakaskuntaa.

– Viime kesä vaikutti lupaavalta. Mutta lihapullat ja suosituin annoksemme, rosvopaisti, pysyvät ruokalistallamme taatusti jatkossakin.

Hyvien kausityöläisten löytäminen voi olla haastavaa, sillä Suomi-paikoissa vaaditaan palvelua omalla kielellä.

– Emme ole laittaneet työnhakuilmoituksia ikinä, mutta Kanarian ja varsinkin Lapin-kohteiden välillä on kova kilpailu.

Kuparipannun työntekijöistä vain tiskaaja on paikallinen, muu henkilökunta tulee Suomesta. Tarjoilijoista Pinja Keskitalo, 23, työskentelee Kuparipannussa jo toista puolivuotiskauttaan.
Uransa alussa Pinja oli hommissa Ylläksellä, mutta Kanarialle paluuta puolsi sekin, että hänen poikaystävänsä tuli saarelle oppaaksi.

Parhaat vinkit henkilökunnan löytämisessä Korhonen kertoo saavansa ravintola-alalla työskenteleviltä kavereiltaan.

– On harmillista, jos työntekijä viihtyy meillä vain yhden sesongin, sillä uuden väen perehdyttämiseen menee aina aikaa, henkilökuntaansa myös asunnonhankkimisessa auttava Korhonen sanoo.

Mitä Kanarialla maamiestensä kesken viihtyviin kansallisuuksiin tulee, myös varsinkin norjalaiset ja saksalaiset viihtyvät nimenomaan heille räätälöidyissä paikoissa.

– Eli turha puhua vain hölmöistä suomalaisista, Aki Korhonen virnistää.

Teksti ja kuva: Leila Itkonen

toimitus(at)yrittajat.fi